Siinä se on. Kaiken epäonnistumisen
ja epäonnen lähde. Oma mieli. Aina kun uskot, ettet pysty parempaan, olet todennäköisesti
oikeassa. Et ole oikeassa siksi, ettetkö oikeasti pystyisi parempaan, vaan
siksi, että lopetat yrittämisen ennen kuin pääset näkemään, olisitko
onnistunut.
Oletko joskus ollut sellaisessa
tilanteessa, että toivoisit elämäsi olevan toisin, tai että pystyisit tekemään
jotain paremmin? Luulitko ettei onnistuminen ole sinun haluistasi kiinni? Oliko
siitä apua, että uskottelit itsellesi niin? Saiko se sinut onnistumaan? Vai
saiko se sinut epäonnistumaan vielä lisää? Yritä siis oppia ajattelemaan
toisin. Älä enää ajattele sitä, miten epäonnistut! Ajattele vihdoinkin sitä, mitä voisit tehdä toisin, jotta voisit
onnistua!!
Huomaisitko, ettei kannata jatkaa samaan suuntaan?
Oma
mieli lihomisessa ja laihtumisessa
Ylipainoisilla tuntuu usein olevan
sellainen ajatus, että vaikka he haluaisivat laihtua, he eivät onnistu. Noh,
olen aikaisemmissa teksteissäni useita kertoja todennut, että laihduttamisessa epäonnistuminen
EI johdu omasta mielenlaadusta tai itsekurin puutteesta, eikä varsinkaan mistään
oman elimistön todellisesta viasta, joka oikeasti estäisi laihtumisen. Todennäköisesti
ei edes kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Silloinkin syy hidastuneeseen
aineenvaihduntaan löytyy nimittäin ehkä yksinkertaisemmin mm. iästä, ravintotottumuksista
tai toistuvista laihdutuskuureista, jotka nekin sekoittavat hormonitoiminnan
yhtälailla kuin kilpirauhasen sairaudet.
Sen sijaan, että syyttäisit omaa
kehoasi, mielenlaatuasi tai sairauksiasi kyvyttömyydestäsi laihtua pysyvästi,
muuta hiukan näkökantaasi. Haluat nimittäin löytää ratkaisun, eikö vain? Ratkaisu
laihtumiseen VOI kaikista vioistasi ja vaivoistasi huolimatta löytyä ravitsevasta
ruokavaliosta ja asennemuutoksesta, joiden ohjaamiseksi olen näitä tekstejäkin
kirjoittanut. Epäonnistuminen
laihtumisessa johtuu useimmiten vain ja ainoastaan siitä, että laihtumista
yritetään väärällä taktiikalla. Yleensä tämä väärä taktiikka liittyy
tavalla tai toisella näiden sanojen yhdistelmään: kieltäminen, karsiminen, kärsimys, rangaistus, ehdottomuus ja
liiallisuus. Mitä pienemmillä kaloreilla, ja mitä ehdottomammilla säännöillä
yrität laihduttaa, sitä varmemmin palaat lähtöruutuun ennen kuin olet päässyt
edes kunnolla alkuun! Eikä se ole sinun
vikasi! Sinä olet kuitenkin ainoa, joka pystyy vaihtamaan kelkan suunnan! Päätä
siis yrittää toisin! Jokainen voi onnistua oikeilla ohjeilla!! Usko.
Oma
mieli sairauksissa ja lääkärin työssä
Teen töitä myös arvauskeskuslääkärinä.
Rakastan työtäni ja kaikkia niitä valistuneita arvauksia, joihin lääketiede
antaa minulle mahdollisuudet. Rakastan sitä kun tietoni, valistuneet arvaukseni
ja mutu-tuntumani osuvat oikeaan ja pääsen oikeasti pelastamaan tai auttamaan
potilaitani. Se on ihanaa.
Lääkärin työssä on kuitenkin yksi
asia, joka meinaa tehdä minut hulluksi. Enkä ole ainoa. Kuten muutkin lääkärit,
kohtaan nimittäin lähes jokaisena työpäivänäni sellaisia tilanteita, joiden
yhteydessä melkein toivoisin, että voisi vastaanoton aikana nousta tuolista
ylös, kävellä potilaan luokse, ottaa häntä hartioista kiinni ja ravistella niin
kovaa, että hän vihdoin pysähtyisi kuuntelemaan ilman vastahyökkäyksiä ja
puolustusreaktioita. Sen sijaan, välttääkseni myöhemmät valitukset, päädyn vain
hymyilemään, sanomaan ymmärtäväni kuinka hankala tilanne on, kääntymään
tietokoneeni puoleen ja tulostamaan sairauslomatodistuksen tai reseptin.
Antoisaa. Rakentavaa. Parantavaa?
Se on oikeasti käsittämätöntä,
kuinka ihmiset lähes poikkeuksetta uskovat, ettei heillä itsellään ole
mahdollisuutta vaikuttaa vaivoihinsa. Ikään kuin heidän tekemisillään tai
valinnoillaan ei olisi mitään yhteyttä esimerkiksi siihen, miksi on huono olla,
miksi selkä on kipeä, miksi he lihovat, miksi he eivät laihdu, miksi he ovat
väsyneitä, miksi heillä on vatsakipuja, miksi suoli ei toimi, miksi diabetes on
huonossa hoitotasapainossa… ja lista jatkuu vaikka kuinka pitkälle. Jos lääkäri
erehtyy vihjaamaan, että esimerkiksi suoliston toimintaan voisi vaikuttaa
itsekin, koska oireen taustalla ei ole mitään hoidettavissa olevaan sairautta,
lääkäri saa päällensä hyökkäyksen, jollaista kukaan ihminen ei pelkän työn
takia halua osakseen saada. Jos et usko
olevasi osallinen omiin oireisiisi, et voi myöskään uskoa, että omasta
itsestäsi voisi löytyä niihin ratkaisu. Kas näin. Umpikuja.
Joskus näiden edellä luettelemieni
oireiden takaa löytyy toki ihan oikeita, hoidettavissa olevia sairauksia, enkä
missään nimessä väheksy potilaan tarvetta hakeutua lääkärin arvioon. Turhautumiseni
ei johdukaan siitä, että potilaani olisi mielestäni turhanpäiväinen voivottelija.
Tilanne on varmasti oikeastikin hankala. Jokainen ihminen haluaisi olla terve
ja myös tuntea itseensä terveeksi siitä huolimatta, mitä lääketiede hänen
terveydestään sanoo. Jokainen lääkäri puolestaan haluaisi mielellään auttaa
potilastaan löytämään ratkaisun ongelmiinsa, vaikkei sairautta löytyisikään. Ongelma
on kuitenkin se, että yleensä potilaat
eivät hyväksy omikseen niitä ratkaisuja, joiden mukaan heidän omista
valinnoistaan ja tekemisistään voisi löytyä se maaginen taikasauva, joka tekisi
heidät terveeksi. Jos potilaani ei halua osallistua omaan hoitoonsa,
epäonnistun työssäni varmaankin vähintään viiden potilaan kohdalla kymmenestä. Se ei ole ihanaa. Siksi työpaikkaanikin
kutsutaan arvauskeskukseksi.
Ketä
voisi syyttää ja mihin se johtaa?
On todella helppoa syyllistää
ongelmistaan sellaista tahoa, jonka syyttäminen ei oikeasti johda mihinkään.
Ketä syyttäisit esimerkiksi siitä, jos selkäsi on toistuvasti kipeä, eikä
siihen ole keksitty parannusta? Syytätkö lääkäriä, joka ei osaa taikoa selkääsi
terveeksi? Syytätkö magneettikuvausta, joka ei löytänyt selästäsi mitään hoidettavaa
vikaa? Syytätkö fysioterapeuttia, joka ei osannut hieroa kipuasi maagisesti pois?
Syytätkö lääkkeitä, jotka eivät auttaneet tarpeeksi tai poistaneet kipusi
syytä? Milloin huomaat, että jossain
vaiheessa tulee eteen se piste, kun voit aikaansaada tuloksia vain ja
ainoastaan syyttämällä omaa yrittämisesi puutetta? Jos olet mielestäsi yrittänyt
jo todella paljon, olisiko mahdollista että voisit oikeasti yrittää vielä vähän enemmän? Tai voisitko yrittää eri tavalla? Voisimmeko etsiä sinulle
keinot? Esimerkiksi 10 käyntiä fysioterapeutin vastaanotolla parantaa selkääsi
yhtä paljon kuin kymmenen käyntiä kuntosalilla kasvattaa hauislihastasi. Eli ei
riittävästi.
Jos olisit nyt vastaanotollani,
hyökkäisit tässä vaiheessa kimppuuni ja väittäisit yrittäneesi niin paljon kuin
pystyt. Näinollen kääntyisin tietokoneelleni, kertoisin sinulle ymmärtäväni
kuinka hankala tilanne on, hymyilisin rohkaisevasti ja tulostaisin reseptin.
Kuka tässä paranee? Ei kukaan, mutta ainakaan en joudu työni takia pahoittamaan
enempää mieltäni. Vaikka kuinka haluaisinkin auttaa, sinunkaan hyvinvointisi ei
ole minulle tärkeämpää kuin omani.
Selkäkivun tilalla tuossa tarinassa
voisi olla mikä tahansa sellainen vaiva, johon ei ole olemassa
lääketieteellistä ratkaisua, tai jonka taustalta ei löydy hoidettavissa olevaa
sairautta. Joskus käy niinkin, että vaikka sairaus löytyisikin, lääketieteellä
on vain rajalliset mahdollisuuden vaikuttaa sen oireisiin. Se ei silti tarkoita
sitä, että kannattaisi jäädä voivottelemaan tilannettaan. Tai voit toki voivotella niin paljon kuin jaksat, mutta ei se sairaus
siitä voivottelemalla parane! Sen sijaan, jos mietit, mitä voisit ITSE
yrittää tehdä eri tavalla, voisit askel askeleelta päästä kohti parempaa
elämää. Yksi MS-tautia sairastava potilaani käy päivittäin kyynärsauvojen
kanssa 5 kilometrin lenkillä eikä häntä kiinnosta pätkääkään se, ettei hän
oikeasti monen mielestä voisi pystyä siihen!! Screw you – im doing it!
Usko mahdollisuuksiisi vaikuttaa
elämääsi, ja vaikuta!
Kaikesta kärkkäydestäni huolimatta,
kaikella lempeydellä ja
välittämisellä,
ihanaa alkavaa talvea kaikille! :)
- Jenni
Ihanaa, että vihdoin löytyi lääkäri joka uskaltaa sanoa asiat niin kuin ne monessa tapauksessa oikeasti ovat. Upeaa! Kumpa tuollaisia ihmisiä ja lääkäreitä olisi enemmän. Pauliina
VastaaPoistaKiitos paljon! :) Voivottelu ei paranna ketään eikä näitä tekstejä ihan turhaankaan jaksa kirjoitella. ;)
PoistaMahtava blogi! Kerrankin joku puhuu asiaa.
VastaaPoistaOlisi hienoa, jos voisit kirjoittaa aiheesta: sydämen rytmihäiriöt ja ruokavalion vaikutus niihin, tai ylipäätäänkin mitä niille voi itse tehdä jne. vai voiko mitään. Itselläni ollut vuosia niin eteis- kuin kammioperäisiäkin rytmihäiriöitä sekä tiheälyöntisyyskohtauksia. Kuulemma vaarattomia, mutta niin ärsyttäviä. Liikkua haluaisin myös paljon, mutta rasituskin provosoi näitä. Neuvoja ois siis kiva saada, vielä kun lääkärikin olet.
Kiitoksia! Aihe-ehdotuksia otetaan mielellään vastaan enemmänkin! Tuntuu että olen puhunut aikalailla suuni puhtaaksi jo dieettauksesta. Ehkä pitäisi siirtyä muihin aiheisiin. :)
PoistaRytmihäiriöitähän on monia erilaisia ja vaarattomat niistä tuntuvat yleensä ns. muljahduksina rintakehällä. Ne ovat siis yksittäisiä lisälyöntejä (joko eteis- tai kammioperäisiä, ei merkitystä). Tykytyskohtaukset puolestaan ovat erilaisia. Jos ne ovat erittäin nopeita (yli 130/min), kyseessä voi olla esim. SVT tai eteisvärinä - ne olisi hyvä saada todennettua. Perussääntö on kuitenkin se, että rytmihäiriöiden pitäisi hävitä rasituksessa! Eli, jos ne eivät sinulla häviä, tai varsinkin jos ne oikein provosoituvat rasituksessa, niin yleensä tehdään rasituskoe, jonka aikana seurataan sydänfilmiä. Ehkä tämä on sinulle jo tehtykin. Huono kunto toki lisää sykettä jo pian rasituksen alkaessa joten hiljalleen kuntoa parantamalla voi myös ratkaista asian.
Noh, ruokavalio-asioista selkeitä provosoivia tekijöitä ovat: nestehukka, joskus myös suolanpuute ja kofeiinipitoiset tuotteet (myös cocacola ja energiajuomat). Itse huomaan myös runsaan hiilihydraattien syönnin lisäävän niitä (ehkä turvotusten seurauksena) mutta tämä ei ole virallista tietoa. Lisäksi tupakka, alkoholi, stressi ja unettomuus sekä kohonnut verenpaine ovat selkeitä provosoivia tekijöitä. Oikeastaan enempää minulla ei ole tästä aiheesta sanottavaa tällä erää, mutta palailen aiheeseen jos keksin uusia juttuja.
On upeaa, että vielä on lääkäreitä, jotka oikeasti välittävät ihmisten hyvinvoinnista ja paranemisesta. Harmi vaan, että monet lääkärit taas toimivat siten, että 5min vastaanotto ja resepti kouraan, hyvä jos edes kuunnellaan mitä vaivaa potilaalla on.
VastaaPoistaOlisi tosiaan kiva saada tietoa erilaisten sairauksien parantamisessa/helpottamisessa ruokavaliolla tai muulla toiminnalla, esim. reuma, fibromyalgia, ms-tauti jne. jne. Myös esim. ravitsemustietoa raskasta fyysistä työtä tekevälle ja helteessä/kuumassa työtä tekevälle (kesähelteillä tietoa tarvitaan), myös alhaiseen verenpaineeseen neuvoja :) Kyllä näitä aiheita löytyy ;)
Kiitos tästä hienosta blogista ja valaisevista kirjoituksista!
Niin ja ps... Erilaisista syömishäiriöistäkin ja niistä toipumisesta olisi kiva lukea.
Heippa, oli kiva lukea sun blogia. Pisti miettimään......ja antoi toivoa! Et ole kirjoittanut pitkään aikaan? Onko tämä blogi vielä käytössä?
VastaaPoistaKiitos paljon :) Alkoi tuntua että olen sanonut jo sanottavani tästä aiheesta, mutta nyt tuli aihetta uusille jutuille ja aattelin jatkaa ihan niin kun en mitään taukoa olisi pitänytkään ;)
Poista