Oon mikä oon, enkä muuksi muutu!?




Siinä se on. Kaiken epäonnistumisen ja epäonnen lähde. Oma mieli. Aina kun uskot, ettet pysty parempaan, olet todennäköisesti oikeassa. Et ole oikeassa siksi, ettetkö oikeasti pystyisi parempaan, vaan siksi, että lopetat yrittämisen ennen kuin pääset näkemään, olisitko onnistunut.


Oletko joskus ollut sellaisessa tilanteessa, että toivoisit elämäsi olevan toisin, tai että pystyisit tekemään jotain paremmin? Luulitko ettei onnistuminen ole sinun haluistasi kiinni? Oliko siitä apua, että uskottelit itsellesi niin? Saiko se sinut onnistumaan? Vai saiko se sinut epäonnistumaan vielä lisää? Yritä siis oppia ajattelemaan toisin. Älä enää ajattele sitä, miten epäonnistut! Ajattele vihdoinkin sitä, mitä voisit tehdä toisin, jotta voisit onnistua!!



Huomaisitko, ettei kannata jatkaa samaan suuntaan?


Oma mieli lihomisessa ja laihtumisessa

Ylipainoisilla tuntuu usein olevan sellainen ajatus, että vaikka he haluaisivat laihtua, he eivät onnistu. Noh, olen aikaisemmissa teksteissäni useita kertoja todennut, että laihduttamisessa epäonnistuminen EI johdu omasta mielenlaadusta tai itsekurin puutteesta, eikä varsinkaan mistään oman elimistön todellisesta viasta, joka oikeasti estäisi laihtumisen. Todennäköisesti ei edes kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Silloinkin syy hidastuneeseen aineenvaihduntaan löytyy nimittäin ehkä yksinkertaisemmin mm. iästä, ravintotottumuksista tai toistuvista laihdutuskuureista, jotka nekin sekoittavat hormonitoiminnan yhtälailla kuin kilpirauhasen sairaudet.

Sen sijaan, että syyttäisit omaa kehoasi, mielenlaatuasi tai sairauksiasi kyvyttömyydestäsi laihtua pysyvästi, muuta hiukan näkökantaasi. Haluat nimittäin löytää ratkaisun, eikö vain? Ratkaisu laihtumiseen VOI kaikista vioistasi ja vaivoistasi huolimatta löytyä ravitsevasta ruokavaliosta ja asennemuutoksesta, joiden ohjaamiseksi olen näitä tekstejäkin kirjoittanut. Epäonnistuminen laihtumisessa johtuu useimmiten vain ja ainoastaan siitä, että laihtumista yritetään väärällä taktiikalla. Yleensä tämä väärä taktiikka liittyy tavalla tai toisella näiden sanojen yhdistelmään: kieltäminen, karsiminen, kärsimys, rangaistus, ehdottomuus ja liiallisuus. Mitä pienemmillä kaloreilla, ja mitä ehdottomammilla säännöillä yrität laihduttaa, sitä varmemmin palaat lähtöruutuun ennen kuin olet päässyt edes kunnolla alkuun! Eikä se ole sinun vikasi! Sinä olet kuitenkin ainoa, joka pystyy vaihtamaan kelkan suunnan! Päätä siis yrittää toisin! Jokainen voi onnistua oikeilla ohjeilla!! Usko.






Oma mieli sairauksissa ja lääkärin työssä

Teen töitä myös arvauskeskuslääkärinä. Rakastan työtäni ja kaikkia niitä valistuneita arvauksia, joihin lääketiede antaa minulle mahdollisuudet. Rakastan sitä kun tietoni, valistuneet arvaukseni ja mutu-tuntumani osuvat oikeaan ja pääsen oikeasti pelastamaan tai auttamaan potilaitani. Se on ihanaa.  

Lääkärin työssä on kuitenkin yksi asia, joka meinaa tehdä minut hulluksi. Enkä ole ainoa. Kuten muutkin lääkärit, kohtaan nimittäin lähes jokaisena työpäivänäni sellaisia tilanteita, joiden yhteydessä melkein toivoisin, että voisi vastaanoton aikana nousta tuolista ylös, kävellä potilaan luokse, ottaa häntä hartioista kiinni ja ravistella niin kovaa, että hän vihdoin pysähtyisi kuuntelemaan ilman vastahyökkäyksiä ja puolustusreaktioita. Sen sijaan, välttääkseni myöhemmät valitukset, päädyn vain hymyilemään, sanomaan ymmärtäväni kuinka hankala tilanne on, kääntymään tietokoneeni puoleen ja tulostamaan sairauslomatodistuksen tai reseptin. Antoisaa. Rakentavaa. Parantavaa?

Se on oikeasti käsittämätöntä, kuinka ihmiset lähes poikkeuksetta uskovat, ettei heillä itsellään ole mahdollisuutta vaikuttaa vaivoihinsa. Ikään kuin heidän tekemisillään tai valinnoillaan ei olisi mitään yhteyttä esimerkiksi siihen, miksi on huono olla, miksi selkä on kipeä, miksi he lihovat, miksi he eivät laihdu, miksi he ovat väsyneitä, miksi heillä on vatsakipuja, miksi suoli ei toimi, miksi diabetes on huonossa hoitotasapainossa… ja lista jatkuu vaikka kuinka pitkälle. Jos lääkäri erehtyy vihjaamaan, että esimerkiksi suoliston toimintaan voisi vaikuttaa itsekin, koska oireen taustalla ei ole mitään hoidettavissa olevaan sairautta, lääkäri saa päällensä hyökkäyksen, jollaista kukaan ihminen ei pelkän työn takia halua osakseen saada. Jos et usko olevasi osallinen omiin oireisiisi, et voi myöskään uskoa, että omasta itsestäsi voisi löytyä niihin ratkaisu. Kas näin. Umpikuja.

Joskus näiden edellä luettelemieni oireiden takaa löytyy toki ihan oikeita, hoidettavissa olevia sairauksia, enkä missään nimessä väheksy potilaan tarvetta hakeutua lääkärin arvioon. Turhautumiseni ei johdukaan siitä, että potilaani olisi mielestäni turhanpäiväinen voivottelija. Tilanne on varmasti oikeastikin hankala. Jokainen ihminen haluaisi olla terve ja myös tuntea itseensä terveeksi siitä huolimatta, mitä lääketiede hänen terveydestään sanoo. Jokainen lääkäri puolestaan haluaisi mielellään auttaa potilastaan löytämään ratkaisun ongelmiinsa, vaikkei sairautta löytyisikään. Ongelma on kuitenkin se, että yleensä potilaat eivät hyväksy omikseen niitä ratkaisuja, joiden mukaan heidän omista valinnoistaan ja tekemisistään voisi löytyä se maaginen taikasauva, joka tekisi heidät terveeksi. Jos potilaani ei halua osallistua omaan hoitoonsa, epäonnistun työssäni varmaankin vähintään viiden potilaan kohdalla kymmenestä.  Se ei ole ihanaa. Siksi työpaikkaanikin kutsutaan arvauskeskukseksi.




Ketä voisi syyttää ja mihin se johtaa?

On todella helppoa syyllistää ongelmistaan sellaista tahoa, jonka syyttäminen ei oikeasti johda mihinkään. Ketä syyttäisit esimerkiksi siitä, jos selkäsi on toistuvasti kipeä, eikä siihen ole keksitty parannusta? Syytätkö lääkäriä, joka ei osaa taikoa selkääsi terveeksi? Syytätkö magneettikuvausta, joka ei löytänyt selästäsi mitään hoidettavaa vikaa? Syytätkö fysioterapeuttia, joka ei osannut hieroa kipuasi maagisesti pois? Syytätkö lääkkeitä, jotka eivät auttaneet tarpeeksi tai poistaneet kipusi syytä? Milloin huomaat, että jossain vaiheessa tulee eteen se piste, kun voit aikaansaada tuloksia vain ja ainoastaan syyttämällä omaa yrittämisesi puutetta? Jos olet mielestäsi yrittänyt jo todella paljon, olisiko mahdollista että voisit oikeasti yrittää vielä vähän enemmän? Tai voisitko yrittää eri tavalla? Voisimmeko etsiä sinulle keinot? Esimerkiksi 10 käyntiä fysioterapeutin vastaanotolla parantaa selkääsi yhtä paljon kuin kymmenen käyntiä kuntosalilla kasvattaa hauislihastasi. Eli ei riittävästi.

Jos olisit nyt vastaanotollani, hyökkäisit tässä vaiheessa kimppuuni ja väittäisit yrittäneesi niin paljon kuin pystyt. Näinollen kääntyisin tietokoneelleni, kertoisin sinulle ymmärtäväni kuinka hankala tilanne on, hymyilisin rohkaisevasti ja tulostaisin reseptin. Kuka tässä paranee? Ei kukaan, mutta ainakaan en joudu työni takia pahoittamaan enempää mieltäni. Vaikka kuinka haluaisinkin auttaa, sinunkaan hyvinvointisi ei ole minulle tärkeämpää kuin omani.

Selkäkivun tilalla tuossa tarinassa voisi olla mikä tahansa sellainen vaiva, johon ei ole olemassa lääketieteellistä ratkaisua, tai jonka taustalta ei löydy hoidettavissa olevaa sairautta. Joskus käy niinkin, että vaikka sairaus löytyisikin, lääketieteellä on vain rajalliset mahdollisuuden vaikuttaa sen oireisiin. Se ei silti tarkoita sitä, että kannattaisi jäädä voivottelemaan tilannettaan. Tai voit toki voivotella niin paljon kuin jaksat, mutta ei se sairaus siitä voivottelemalla parane! Sen sijaan, jos mietit, mitä voisit ITSE yrittää tehdä eri tavalla, voisit askel askeleelta päästä kohti parempaa elämää. Yksi MS-tautia sairastava potilaani käy päivittäin kyynärsauvojen kanssa 5 kilometrin lenkillä eikä häntä kiinnosta pätkääkään se, ettei hän oikeasti monen mielestä voisi pystyä siihen!! Screw you – im doing it!


Usko mahdollisuuksiisi vaikuttaa elämääsi, ja vaikuta!

Kaikesta kärkkäydestäni huolimatta,
kaikella lempeydellä ja välittämisellä,

ihanaa alkavaa talvea kaikille! :)


- Jenni





Kommentit

  1. Ihanaa, että vihdoin löytyi lääkäri joka uskaltaa sanoa asiat niin kuin ne monessa tapauksessa oikeasti ovat. Upeaa! Kumpa tuollaisia ihmisiä ja lääkäreitä olisi enemmän. Pauliina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! :) Voivottelu ei paranna ketään eikä näitä tekstejä ihan turhaankaan jaksa kirjoitella. ;)

      Poista
  2. Mahtava blogi! Kerrankin joku puhuu asiaa.
    Olisi hienoa, jos voisit kirjoittaa aiheesta: sydämen rytmihäiriöt ja ruokavalion vaikutus niihin, tai ylipäätäänkin mitä niille voi itse tehdä jne. vai voiko mitään. Itselläni ollut vuosia niin eteis- kuin kammioperäisiäkin rytmihäiriöitä sekä tiheälyöntisyyskohtauksia. Kuulemma vaarattomia, mutta niin ärsyttäviä. Liikkua haluaisin myös paljon, mutta rasituskin provosoi näitä. Neuvoja ois siis kiva saada, vielä kun lääkärikin olet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia! Aihe-ehdotuksia otetaan mielellään vastaan enemmänkin! Tuntuu että olen puhunut aikalailla suuni puhtaaksi jo dieettauksesta. Ehkä pitäisi siirtyä muihin aiheisiin. :)
      Rytmihäiriöitähän on monia erilaisia ja vaarattomat niistä tuntuvat yleensä ns. muljahduksina rintakehällä. Ne ovat siis yksittäisiä lisälyöntejä (joko eteis- tai kammioperäisiä, ei merkitystä). Tykytyskohtaukset puolestaan ovat erilaisia. Jos ne ovat erittäin nopeita (yli 130/min), kyseessä voi olla esim. SVT tai eteisvärinä - ne olisi hyvä saada todennettua. Perussääntö on kuitenkin se, että rytmihäiriöiden pitäisi hävitä rasituksessa! Eli, jos ne eivät sinulla häviä, tai varsinkin jos ne oikein provosoituvat rasituksessa, niin yleensä tehdään rasituskoe, jonka aikana seurataan sydänfilmiä. Ehkä tämä on sinulle jo tehtykin. Huono kunto toki lisää sykettä jo pian rasituksen alkaessa joten hiljalleen kuntoa parantamalla voi myös ratkaista asian.
      Noh, ruokavalio-asioista selkeitä provosoivia tekijöitä ovat: nestehukka, joskus myös suolanpuute ja kofeiinipitoiset tuotteet (myös cocacola ja energiajuomat). Itse huomaan myös runsaan hiilihydraattien syönnin lisäävän niitä (ehkä turvotusten seurauksena) mutta tämä ei ole virallista tietoa. Lisäksi tupakka, alkoholi, stressi ja unettomuus sekä kohonnut verenpaine ovat selkeitä provosoivia tekijöitä. Oikeastaan enempää minulla ei ole tästä aiheesta sanottavaa tällä erää, mutta palailen aiheeseen jos keksin uusia juttuja.

      Poista
  3. On upeaa, että vielä on lääkäreitä, jotka oikeasti välittävät ihmisten hyvinvoinnista ja paranemisesta. Harmi vaan, että monet lääkärit taas toimivat siten, että 5min vastaanotto ja resepti kouraan, hyvä jos edes kuunnellaan mitä vaivaa potilaalla on.
    Olisi tosiaan kiva saada tietoa erilaisten sairauksien parantamisessa/helpottamisessa ruokavaliolla tai muulla toiminnalla, esim. reuma, fibromyalgia, ms-tauti jne. jne. Myös esim. ravitsemustietoa raskasta fyysistä työtä tekevälle ja helteessä/kuumassa työtä tekevälle (kesähelteillä tietoa tarvitaan), myös alhaiseen verenpaineeseen neuvoja :) Kyllä näitä aiheita löytyy ;)
    Kiitos tästä hienosta blogista ja valaisevista kirjoituksista!
    Niin ja ps... Erilaisista syömishäiriöistäkin ja niistä toipumisesta olisi kiva lukea.

    VastaaPoista
  4. Heippa, oli kiva lukea sun blogia. Pisti miettimään......ja antoi toivoa! Et ole kirjoittanut pitkään aikaan? Onko tämä blogi vielä käytössä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon :) Alkoi tuntua että olen sanonut jo sanottavani tästä aiheesta, mutta nyt tuli aihetta uusille jutuille ja aattelin jatkaa ihan niin kun en mitään taukoa olisi pitänytkään ;)

      Poista

Lähetä kommentti