Ohjeet syöpöttelijöille!






Ruoka on oleellinen osa tasapainoista ravitsemusta. Hmmm. Tämän kuvan tarkoitus on varmasti osoittaa kuinka tyhmänä mainostaja on kuluttajiaan pitänyt. Todellisuudessa hän onkin ehkä ymmärtänyt sen nimenomaisen asian, mikä monien ihmisten ajatusmaailmassa on pielessä. Siinä on nimittäin yhdeksi lauseeksi koottuna juuri se sanoma, jonka haluaisin saada iskettyä teidän kaikkien mieliin niin että se pysyy siellä! RUOKA on oleellinen osa tasapainoista ravitsemusta! Siksi tuloksia ei saa mitenkään muuten kuin syömällä ruokaa! Tuloksia EI sen sijaan saa VÄLTTELEMÄLLÄ ruokaa. Tuloksia ei saa syömällä ruokaa mahdollisimman VÄHÄN. Ruoka ei ole paha asia. Ruoka on välttämättömyys ja ehdoton edellytys sille, että voisi pysyä kaikin puolin hyvävointisena, ja että pystyisi hallitsemaan syömistään!

Eli seuraavan kerran, kun asetat sen kanafileesi keittiövaa’alle punnittavaksi ennen syömistä, mieti mitä pahaa se kanafile on sinulle tehnyt!? Saati sitten ne kurkunpalaset, jotka käytät seuraavaksi vaa’an kautta.  Eihän niistä kummastakaan ole sinulle mitään haittaa! Itseasiassa niistä ei ole sinulle mitään muuta kuin hyötyä! Minkä ihmeen takia sinun pitäisi vahtia niiden määrää pilkun tarkkaan? Ymmärtäisin, jos punnitsisit kasan irtokarkkeja ja veistäisit yhdestä karkista puolikkaan pois, koska saat syödä sillä hetkellä karkkia vain 100 grammaa. Mutta hei camoon! Se on kananpala! Se on sitä parempi, mitä enemmän sitä syöt, koska sitä syömällä saatat välttää tarpeen punnita aterian jälkeen vielä kasan irtokarkkeja! Pelkkää kanaa syömällä sinä et liho! Ja voin vakuuttaa, ettet todellakaan voi syyttää yhtäkään kanafilettä siitäkään, jos olet jo lihonut!! Syytä siitä mielummin vaikka keittiövaakaasi! Tai sitä ettet huomannut aikaisemmin käyttää sitä karkkien punnitsemiseen!


Yksikään ihminen ei ole niin vahva, että pystyisi tahdonvoiman tai itsekurin avulla päihittämään elimistönsä halut pysyä elossa, virkeänä ja toimivana. Kehosi tarvitsee energiaa, rakennusaineita, hormonien ja entsyymien rakennuspalikoita ja vaikka mitä muuta. Se ei selviä ilman niitä! Eikä se saa niitä mistään muualta kuin ravinnosta! Se laittaa sinut himoitsemaan ruokaa niin kauan, kunnes annat sitä sille. Olen lukemattomat kerrat yrittänyt työssäni selvittää sitä, miksi potilaani on väsynyt. Lopulta kun mitään sairautta ei löydy, kuulen että hän ei ole syönyt viikkoon juuri mitään, tai on syönyt viikon aikana lähes yksinomaan karkkia. No voi nyt kappas, tarvitaanko siihen vielä rakettitieteilijäkin toteamaan, että elimistö ei toimi, jos sillä ei ole polttoainetta!?




Jos osaat kuunnella, kehosi osaa kertoa sinulle, milloin se tarvitsee ruokaa. Se osaa kertoa myös sen, milloin se ei tarvitse ruokaa. Näitä kuvataan yksinkertaisemmin nälkänä ja kylläisyytenä. Tuo kuuntelun taito on vielä tallella lapsuudessa, mutta se taitaa hiljalleen kadota jossain kohtaa elämän ensimmäisen ja kymmenennen dieetin välimaastossa, jollei siitä osaa pitää kiinni. Et kuitenkaan välttämättä kuule, että kehosi toivoisi sinun syövän monipuolista salaattia. Niinpä saatat erehtyä luulemaan, että se haluaa sinun syövän levyllisen suklaata. Sitä se ei halua. Ihan varmana, sitä se ei koskaan halua! Jos opit kuuntelemaan vielä paremmin, saatat huomata milloin kehosi tarvitsisi lisää hiilihydraattia, lisää rasvaa, lisää suolaa tai nestettä. Mutta huom. sokeria se ei halua koskaan! Se luulo on ainoastaan oman mielesi tulkinta kehosi viesteistä. Opi siis tulkitsemaan oikein!


Mikä on ruokaa?

Millainen ruoka on osa tasapainoista ravitsemusta? Voimmehan ajatella niin, että ruoka on kaikkea sitä, minkä saa nieltyä. No ei ole! Itselleni ruokaa on kaikki sellainen, millä on tarjota minulle jotain hyvää – siis hyvän maun lisäksi. Alla oleva taulukko on edellisestä tekstistäni, jossa ehdotin uutta mallia ruokapyramidille. Taulukossa on kuvina oikeastaan lähestulkoon kaikki ne ruoka-aineet, jotka ovat omasta mielestäni ruokaa. Huomaatteko, että siellä ei ole pastaa, maitorahkaa, kastikkeita, nakkeja, makkaraa, valmisruokia, pullaa, vehnäsämpylöitä, suklaamuroja, karkkia tai jäätelöä. En sano että kukaan kuolisi siihen, jos silloin tällöin söisi jotain muutakin kuin terveysvaikutteista ruokaa. Sanon vaan, että jos 80 prosenttisesti tekee hyviä valintoja, loput 20% ovat jokseenkin merkityksettömiä. Siihen ei tarvita vaakaa. Ei itselle eikä ruoalle.






Tunnesyöpöt

Olemme kaikki kuulleet tunnesyömisestä ja suurin osa meistä syö ainakin johonkin tunteeseensa. Väsymykseen, tylsyyteen, yksinäisyyteen ja surullisuuteen syöminen taitaa olla yleisintä. Syöminen voi olla myös palkkio hyvin tehdystä työstä. Mikään ei ole oikeutetumpaa, kuin hakeutua raskaan työpäivän jälkeen sohvan nurkkaan syömään pussillista perunalastuja. Mielestäni kannattaisi kuitenkin huomata se, että epäterveellisten herkkujen syöminen ei ratkaise näitä tunnetiloja, vaan saattaa jopa pahentaa niitä. Kaikkein pahimman virheen tekee, jos syö herkkuja väsymykseen. Nimittäin kun syöt esimerkiksi karkkia, verensokerisi nousee hetkellisesti korkeammalle, minkä seurauksena olet hetkellisesti virkeä. Sen jälkeen verensokeri laskee kuin lehmän häntä ja tämä puolestaan tekee niin väsyneeksi, ettei jaksa edes puhua lausettaan loppuun. Siinä yhteydessä on syötävä vähän lisää, jotta verensokeri taas nousisi. Ja kas näin, oravanpyörä on valmis pyörimään ja mehukkaat pakarat mehustuvat samaa vauhtia.




Jos siis huomaat usein syöväsi herkkuja jonkun tunnetilan takia, korjaa tunnetilasi tavalla tai toisella, äläkä kohdista huomiotasi siihen miten pystyisit niiden yhteydessä hallitsemaan syömistäsi! Väsymys helpottaa vain hyvillä yöunilla, tasaisella vuorokausirytmillä ja hyvällä ravitsemuksella. Tylsyys ratkeaa sillä, että lähtee vaikka väkisin tekemään jotakin. Keksi siis jo etukäteen jotain sellaista, mikä voisi olla itsellesi kivaa, mielekästä tai edes hyödyllistä. Lähde edes kävelemään taloa ympäri. ;) Jos olet yksinäinen, mieti mitä VOIT asialle tehdä ja unohda se, mitä ET voi sille tehdä. Ajattele positiivisesti! Opettele palkitsemaan itseäsi muilla tavoilla kuin syömisellä! Itselleni hyvä palkkio voisi olla esimerkiksi pieni kävely meren rannalla. Tiedättekö sen tuoksun, kun ei tuoksu miltään, mutta silti tuoksuu vaikka miltä? Oooh, hui nyt lopetan ennen kuin tekeydyn hulluksi. :D

Ihanaa syksyn alkua kaikille!

Jenni





Kommentit

  1. Hieno blogi sinulla! Kaikkia kirjoituksiasi en ehtinyt tällä istumalla lukea, mutta luen ne varmasti myöhemmin. Sain ajatuksistasi paljon tsemppiä omaan projektiini. Olen ikuinen jojolaihduttaja, joka on nyt - ties kuinka monennen kerran - päättänyt. Tällä kertaa yritän opetella oikeasti uudenlaisia elämäntapoja enkä vain laihduttaa. Neljässä viikossa on lähtenyt - 7,9 kg, mieliala on kohentunut ja unen laatu parantunut. Omasta matkastani kerron omassa blogissani, pullukkablogi.vuodatus.net. Terveisin: Arja

    VastaaPoista
  2. Kiitos paljon Arja! Ja todella hieno saavutus sinulla jo 4vkossa, uskon että olet tällä kertaa oikealla tiellä! Tätyypä käydä tsekkaamassa blogiasi :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti