Terveisiä LaaLaa-maasta Jojo-laihduttajille!

Joku rohkea anonyymi uskalsi tuossa edellä esittää tulkintansa siitä, kuinka kokematon olen kertoessani suu vaahdossa toisten totuuksia sen sijaan, että kertoisin omaa totuuttani.  Samainen anonyymi taisi sanoa laihduttavansa mieluummin siinä porukassa, jossa ”läskejä kutsutaan läskeiksi” ja ”itsekuri on kurin korkein olomuoto”. Minä saan kuulemma jatkaa täällä ”laalaa-maassa”, jossa terveellistä ruokaa syömällä saadaan tuloksia. Ennen kuin yritän enempää ymmärtää mitä nuo lauseet tarkoittavat, ajattelin kertoa teille oman tulkintani siitä, miksi niinkin tylsä asia kuin terveelliset elämäntavat ja terveystietoinen ajattelu, voivat toimia hyvin jokaisella niitä kokeilevalla.

Millaista kuria sinä tottelet?

Olen seurannut joitakin laihdutukseen liittyviä keskusteluja ja olen huomannut lähes jokaisen keskustelun päättyvän lauseeseen ”Se mikä sopii toiselle, ei sovi toiselle.” Olen itsekin alkanut viljelemään lauseita: ”Jatka sillä, mikä tuntuu itsestäsi hyvältä.” ”En voi olla varma, onko tämä menetelmä sinulle parempi kuin se mitä nyt noudatat.”  Enkä minä oikeasti voikaan olla siitä varma, koska jokainen ”menetelmäksi” kutsuttu ruokavalio-hokkuspokkus perustuu jollain tavalla psyyken kurittamiseen - ja meistä kukin tottelee erilaista kuria!

Lisäksi, jos jonkun ihmisen tavoitteena on vain ja ainoastaan laihtua nopeasti keinolla millä hyvänsä, hänelle paras menetelmä on keinolla millä hyvänsä syödä mahdollisimman VÄHÄN. Se keino, jolla hän edes hetkellisesti siihen kykenee, on hänelle paras menetelmä tuon hetkellisen tavoitteen aikaansaamiseksi. Silloin pussikeitot ja punnitsemiset vievät voiton terveelliseltä ruokavaliolta ilman sen kummempaa taistelua. Eikä tuo aikaisemmin mainitsemani maitorahkadieettikään vaarallinen ole. Se saattaa olla ihan hyväkin, jos haluat fitnessurheilijaksi ja haluat ottaa ”kurin korkeimman olomuodon” hallitsemaan elämääsi.

Joka tapauksessa, tavoitteesta ja psyykkeestä riippuen, yksi menetelmä voi sopia toiselle paremmin kuin toiselle, mutta se on kuitenkin tasan VARMA, että terveellinen ja ravitseva ruoka sopii JOKAISELLE! Se ei nimittäin ole ”menetelmä”. Se on ihan yksinkertaisesti terveellistä ja ravitsevaa ruokaa, jota voi syödä loppuelämänsä, ja jonka suhteet voidaan tarvittaessa suunnitella tavoitteiden mukaisiksi. Sen onnistuminen ei ole tavoitteista kiinni.

Ruoka + itsekuri + kielto + rangaistus - nautinnot = onnistuminen?

Ongelma piileekin ehkä siinä, että ihmisten on nykyään tehtävä ruokavaliosta ”menetelmä” pystyäkseen noudattamaan sitä. Mutta mietipäs, onko sillä jotakin merkitystä, minkä menetelmän mukaan syöt? Jos ruokavaliosta tehdään jokin menetelmä, se hyvin todennäköisesti vääntää ruokavaliosta sellaisen hifistelyn, jota siitä ei ole koskaan tarkoitettu tehtäväksi.  5+2-kuurilainen keskittyy paastopäiviin, maitorahkadieettiläinen keskittyy punnitsemiseen, pussikeittodieettiläinen keskittyy syömään vain pussien sisältöä, painonvartija keskittyy pisteiden laskemiseen. Laihduttaja kuin laihduttaja keskittyy kieltämään, kontrolloimaan ja syömään mahdollisimman vähän! Entä kuka keskittyy ruokaan? Ei kukaan. Paitsi ne, jotka seuraavat sivusta tätä hullumyllyä vuodesta toiseen, ja pysyvät normaalipainoisina.

Oikeastikin, oletteko huomanneet, että ne ihmiset, jotka syövät lähtökohtaisesti aina (oikeasti) terveellistä ruokaa, eivät ole ylipainoisia, eivätkä joudu aloittamaan laihdutuskuuria yksi toisensa perään. He saavat syödä juhannuksena makkarankin jos tekee mieli. He eivät silti liho, koska se yksi makkara ei ole heidän elämässään sellainen käännekohta, joka muuttaa elämän suunnan äärilaidasta toiseen. Se on vain ja ainoastaan yksi säälittävä makkara! Jos taas pussikeittodieettiä noudattava erehtyy syömään yhden makkaran, se saattaakin olla yhtäkkiä kymmenen makkaraa, koska jos ratkeaa syömään jotain kiellettyä, epäonnistumisen määrällä ei ole enää mitään merkitystä! Eiku?! Ja eikös muuten olekin hauskaa, kuinka jokin asia voi olla esimerkiksi juhannuksena sallittu, mutta juhannuksen ulkopuolella se tasan sama ruoka on ehdottomasti kielletty!? Muistithan siis syödä juhannuksena niin monta makkaraa kuin ehdit?

Kiitos kysymästä, Laalaa-maailmassa kaikki on hyvin!

Mielestäni terveellisessä ruokavaliossa parasta on siis se, että siitä saa kaikki ravintoaineet, rakennusaineet ja ravinteet juuri sellaisissa paketeissa, joista elimistömme voi ottaa ne käyttöönsä. Silloin elimistömme voi toimia optimaalisesti. Silloin se ei tarvitse mitään ylimääräistä. Silloin koko ajatusmaailmamme ja asenteemme on niin erilainen kuin pussikeittoja syövillä, ettemme huomaa edes himoita epäterveellisiä vaihtoehtoja.

Terveellisen ruoan määrää ei myöskään tarvitse rajoittaa eikä sen syömistä tarvitse lopettaa ennen kuin on täynnä. Miksi sitä ei saisi syödä ennen ruoka-aikaa, jos on nälkä ennen ruoka-aikaa? Yleensä ei tosin ehdi tulemaan nälkä, mutta vaikka tulisikin, niin ei meistä kenenkään pitäisi syödä ainoastaan pitääkseen kelloa tyytyväisenä?! Ihan oikeastikin! Ruokaa saa syödä aina kun on nälkä, juuri niin paljon kuin haluaa syödä, ja pysyä SILTI ihannepainossaan! Kunhan vähän miettii MILLAISTA ruokaa syö.

Ainiin, mutta tarvinnee tässä vaiheessa vielä selventää, mikä mielestäni on terveellistä ruokaa. Moni nimittäin ajattelee syövänsä ”perusterveellisesti” silloin, kun syö sitä mitä sattuu työpaikkaruokalassa olemaan tai mitä nenän eteen kulloinkin asetetaan – kunhan ei syö kovin paljoa niitä SELKEÄSTI EPÄTERVEELLISIÄ ruokia kuten karkkia, pullaa tai perunalastuja. Terveellinen ruoka voi siis olla yhtä hyvin vehnäleipää, maksalaatikkoa, makaroonilaatikkoa, muroja tai jogurttia. Noh, ei näistä mikään kai äärihaitallista ole, mutta itse en laske yhtäkään niistä erityisen TERVEELLISEKSI ruoaksi. Terveellinen ruoka on siis sitä, jolla on tarjota sinulle mahdollisimman paljon kaikkea muutakin, kuin pelkää energiaa. Eli yksinkertaisesti vaikkapa vitamiineja, mutta oikeasti paljon paljon enemmän.

Conclusion

Noh, näiden tekstien tarkoitus on vain antaa ajattelun aihetta – ei ravinto-ohjelmia. Lopuksi tyydyn vain toteamaan, että olen kokeillut kenties kaikkia kokeiltavaksi tarkoitettuja menetelmiä ja lopputuloksena luotan 100%sti menetelmättömyyteen. Tai no, tämä on toki totta vain omalla kohdallani. ”Se mikä sopii toiselle, ei sovi toiselle.” ”Jatka sillä, mikä tuntuu itsestäsi hyvältä.” ”En voi olla varma, onko tämä menetelmä sinulle parempi kuin se mitä nyt noudatat.”

Laa-laa! :)

Aurinkoisempaa kesää toivoen,

Jenni